Naamapalmusunnuntai (ar. de dictis cuiusdam stulti)

Miksi katsomme kauhua?

Ihmiset nauttivat vapaa-ajallaan mielellään mukavista asioista. Mutta toisaalta viihteen kohdalla ihmisillä tuntuu usein olevan päinvastainen suuntautuminen. Emme jonota elokuviin jotka koostuvat pelkästään mukavista asioista. Päinvastoin, näyttää että nautimme kauhusta, väkivaltaviihteestä ja vastaavasta. 

Tässä mielessä on jopa niin että moni ihmettelee miksi joku katsoo pornoa mutta ei ihmettele miksi haluaa katsoa actionia, jännitystä tai murhamysteereitä. ; Pornon kohdalla voitaisiin sentään vedota siihen että ihminen on evoluution kautta jäänyt eräänlaiseen ekologiseen loukkuun (toimintatapaan joka ei ole funktionaalista muuttuneessa maailmassa mutta joka on kehittynyt adaptaationa) ja sen vuoksi on viehättyneempi näkemään alastomia videoilta kuin on halukas jonottamaan spermapankkiin.

Mutta vastaavaa selitystä on melko vaikeaa keksiä kauhulle. Mikä tekee meistä sellaisia että nautimme "Röllin" oleellisesti kuvaamasta itsensäpelottelusta? Kysymys on muotoiltava hyvin perinteiselläkin tavalla. Klassisesti antiikin kreikkalaiset katsoivat komedioita ja tragedioita. Komediat ovat ymmärrettäviä. Niissä on usein mukana hauskoja ja mukavia asioita. (Joskin joissain komedioissa on ajateltu että juopotteluteema ja juhliminen olisivat hauskoja vaikka ne eivät ole.) Mutta miksi ihmiset nauttivat tragedioista? En tarjoa vastauksia tähän kysymykseen. Sen sijaa trajoan useita vastauksia kysymykseen. (Ja toivon, että määrä korvaa laadun ja yksittäiseen vastaukseen panostamisen.)

Nautimme muiden kärsimyksestä?

Sadismi voisi olla näppärä selitys. Videoillahan pahuuksia tapahtuu muille. Toisaalta moni ihminen, tai ainakin minä, samastuu nimenomaan "jahdattuun" trillereissä ja kauhuelokuvissa. Ja elokuvat on käsikirjoitettu tämä asia mielessä. Josta voitaisiin päästä siihen että kenties eskapistisesti nautimmekin juuri selviämisestä. Sankarit tarjoavat utooppisen samastumiskohteen ja antaisi pääsyn positiivisiin onnistumiskokemuksiin joita arkielämä niin harvoin monille meistä antaa. Mutta nautimme myös kauhuelokuvista ja tragedioista joiden lopuksi sankari - tai jopa kaikki - kuolevat. Joten selvästi nämä selitysmallit eivät tartu ytimeen. Ne selittävät kenties osan ilmiöstä. Mutta koko totuudeksi ne eivät ulotu.

Tunnistamme sen vain viihteeksi.

Klassiset totutut selitykset korostavat sitä, että ymmärrämme fantasian ja todellisuuden eron. Tämä kuitenkin tosiasiassa selittää lähinnä sitä, miten on mahdollista että kavahdamme hirviöitä tosielämässä mutta kykenemme nauttimaan siitä viihteenä kotona. Mutta tämä ei selitä sitä miksi nautimme kauhusta sen sijaan että olisimme siihen vain tylsistyneitä.

Emme oikeasti nauti kauhusta.

David Hume - ja modernissa maailmassa Daniel Shaw - ovat korostaneet että itse asiassa nautimme hyvistä tarinoista ja muista sellaisista asioista joita on kauhuelokuvissa. Emme tosiasiassa pidä kauhusta vaan arvostamme niitä ei-kauhullisia elementtejä. Tämän ongelmana on se, että miksi narraatiot tuntuvat kaipaavan juuri niitä hirviöitä. Ja miten kauhua katsotaan vaikka näiden hirviöiden ulkopuolelle on vaikeaa nähdä juuri mitään. Kauhu taidemuotona on muutenkin usein harvinaislaatuisen pinnallista ja huonosti kirjoitettua.

Pidämme mysteeristä.

Noel Carroll esittää, että hirviöissä on jotain oleellista. Hänestä hirviöt pelkällä olemassaolollaan vaativat kysymystä siitä mitä nämä hirviöt ovat. Ihmiset nauttivat uteliaisuudesta enemmän kuin mitä inhoavat olentoja. Kauhussa esitetyt hahmot ovat usein jollain tavalla mysteerisiä. (Tosin kaikissa elokuvissa näin ei ole. Esimerkiksi "Hohto" -elokuvassa hirviö on se joka ei ole mysteeri vaan jonka mielentilaa itse asiassa avataan eniten kuin mitään muuta koko elokuvassa. Tosin tuokin elokuva on täynnä monenlaisia mysteereitä.)

Luonteen kasvattaminen.

Aristoteleen mukaan tragedian ytimessä on se, että ne antavat meille mahdollisuuden kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita niin että voimme nauttia niistä. Kauhussa selviämienn ja negatiiviset tunteet ovat hyvin voimakkaita. Tässä mielessä niillä voisi kasvattaa tai demonstroida omaa rohkeutta samaan tapaan kuin lapsilla huvipuistolaitteissa. Koska sitä tiedetään että tilanne on turvallinen, sitä voidaan näyttää että ainut jarru, oma kantti, ei petä. Tilannetta ei voi välttää vetoamalla hullunrohkeuteen koska todellista vaaraa ei ole.

Kuolemalla leikkiminen.

Sigmund Freudin näkemyksissä ihmisillä oli sekä libido että thanatos, elämänvietti ja kuolemanvietti. Ja siksi viihde voi tarjota pääsyn kuolemanvietillä rapsutteluun. Tämä on siitä hyvä että se pitää kauhulla jonkinlaista itseisarvoa. Kauhu olisi arvokasta juuri siksi että se on kauhua. Itsetuhoisuus ja sen käsittely olisivat osa kaikkien ihmisyyttä.

Helpotuksen haku.
 

Itse näen että "jumpscaret" ja pelkästään kuvottavat ja järkyttävät materiaalit - ja jossain määrin sosiaalipornokin - ovat hyvä esimerkki siitä että emme tosiasiassa "harjoittele rohkeutta" tai hae katharsista. "Jumpscaret" ja niihin reagoiminen on enemmänkin refleksinomaista. Reagoimme automaattisesti kuvottavuuksiin. Emme hae negatiivisen tunteen ylittämistä. Sen sijaan uskon että tämä liittyy enemmän siihen että olemme helpottuneita. Ihmiset eivät tosiasiassa nauti kauhusta, vaan siitä tunteesta mikä tulee kun kauhu loppuu. Tosielämässä hirviöt eivät tarjoa taattua selviytymistä. Uhasta selviäminen voidaan varmistaa vain turvallisella tilalla. Ja siksi fantasia on kätevä keino varmistaa tämä helpottumisen tunne. Joka on perimmiltään biologis-kemiallinen.

Hyvä tekosyy klähmiä treffeillä.

Olen kuullut sellaisenkin teorian jonka mukaan erityisesti treffeille kannattaa varautua kauhuelokuvan suuntaan. Sillä elokuvat virittävät eri tavalla kuin romanttiset komediat. Ja kauhuelokuvan kesken klähmiminen koetaan oikeutetummaksi. Tämä selittäisi ainakin sen miksi monessa kauhuelokuvassa uhrit ja keskushahmot ovat teinejä. Ja miksi niissä tuppaa olemaan niitä teiniseksikohtauksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset