Naamapalmusunnuntai (ar. de dictis cuiusdam stulti)

Sanojen latojat

  • Toimiiko tämänlainen paremmin digitaalisena?
    Toimiiko tämänlainen paremmin digitaalisena?

"Katatonia" -yhtyeen kappale "Old Hearts Fall" on hyvä katsoa videona. Video on jollain stoalaisella tavalla hyvin yksinkertainen mutta rikas, kuten kappalekin. Itselleni huomio kiinnittyi siihen mihin videossa väistämättä kiinnittää huomiota. (Koska eihän siinä oikein muutakaan ole!) Eli kirjoituskoneeseen. Kirjoituskoneen käyttäminen ja sanoituksen naputtaminen ruutuun tuo kappaleeseen sävyjä. Sävyjä joita ei voitaisi saada aikaan jos samaa tekstiä naputettaisiin tietokoneella.

Taustalla on varmasti sama vaikutus jolla posti mainostaa enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi ennen isänpäiviä, jouluja ja muita vastaavia. Ideana on se, että käsin kirjoitettu kortti on jotenkin oleellisesti erilainen kuin vaikka sähköpostiviesti.

Kaikki nämä syyt eivät vaikuta kovin relevanteilta tai järkeviltä. Kortit ovat melko edullisia ja niitä voi valikoida nopeasti jostain kioskista. Mutta sähköpostiin voi periaatteessa panostaa paljonkin. Kirje fyysisenä esineenä on kuitenkin erilainen. Ja digitalisaatio on kieltämättä tuonut omia muutoksia myös ihmisten avioeroprosesseihin ja vastaaviin. Jos ennen saattoi käydä esimerkiksi niin että tuohtunut nainen poltti miehen valokuvia grillissä - perustuu tositapahtumiin, siksi tälläinen sukupuoliroolitus - ei samaa oloa saa painamalla delete -nappulaa tietokoneella. Vaikka tuho onkin nopeaa ja laajempaa. Laatikkokaupalla saisi savustaa naapurustoa jos haluaisi tuhota vastaavan määrän kuva-aineistoa niin että sitä ei voi käyttää.

Ero kuitenin on, ja kenties ihmiset ovat jotenkin "apinoita" jotka käsittelevät "esineitä" eri tavalla kuin jotain joka näyttä enemmän "illuusiolta" jossain "virtuaalissa". (En pidä tätä jaottelua jossa digitaalinen olisi jotenkin illuusiota ja eitotta kovin osuvana mutta se on aika yleinen asenne.)

Oma huomioni kuitenkin kiinnittyi siihenkin että tosiasiassa tekstintuotto voidaan jakaa karkeasti kolmeen erilaiseen luokkaan. On käsin kirjoitettua tekstiä. Sitten on mekaanista kirjoituskoneella kirjoitettua tekstiä. Ja sitten on digitaalista. Jos kirjoituskoneella tuottamista on pidetty mekaanisena, se on selvästi nostalgisoitunut kohti käsinkirjoittamista. Eli ero mekaanisen ja käsinkirjoitetun tekstin välillä on kaventunut jos ei nyt ihan täysin kadonnut.
1: Kenties olen sen verran nuori että minun on siks hyvin vaikeaa suhtautua kovin hyvin kaunokirjoitusta puolustavien ihmisten näkemyksiin. Puolustuksessa tuntuu olevan aika paljon tarpeetonta nostalgiaa. Toki itsellenikin on opetettu kaunokirjoitusta ja yritän joskus jopa ottaa selvää mitä joku keskiaikainen miekkailumanuaali koukeroillaan kirjoittaa. Mutta silti jos joku kovasti kehuu minulle kaunokirjoituksen iloja niin niin pyrin vastaamaan heille jopa interentissä että "Ƴـسهـ ӆـش‎ ӆـض ɍـىهـ ȵـى Ѧـجـ‎ & ѡـى؏ـة њـكـ‎ـق‎ ϑـظ ȵـكـم ȶـش ةـي‎ ـظــج‎ ـت‎. ـع ـصض ـع! غـ‎! ـضـفـظـﻉ‎!" (Minulla on tosielämäsä niin huono käsiala ett en kykene edes itse lukemaan sitä. Yläasteella minut pakotettiin käsialakouluun, ilman tätä en olisi päässyt koulusta. Kurssin aikana käsialani huononi. Kurssin läpäisy ei onneksi kuulunut vaatimuksiin, muuten en olisi luultavasti koskaan päässyt yläasteelta.)

Mutta osa tietenkin katsoo että tässä on kysymys vielä isommasta asiasta kuin siitä että tekstissä paperissa ja kynässä on jotain. Osa näkee että tuotostapa vaikuttaa myös tekstin sisältöön. Itse en ole tästä aivan täysin vakuuttunut. Mutta on kai tämäkin näkemys hyvä tuoda esiin. Tässä on mielessäni kaksi herraa jotka toimivat malliesimerkkeinä tästä näkemyksestä ja aiheesta. Molempia yhdistää se, että he käyttivät kirjoittamiseen tiettyä laitetta ikään kuin pakosta. Mutta he löysivät tästä hyviä puolia.
1: Friedrich Nietzschellä oli aikanaan vaikeuksia. Hänen elämänsä oli kivuliasta, ja koostui päänsärystä ja oksentelusta. Syyksi on arveltu monenlaista kupasta 1879 hevosen selästä putoamiseen liittyneeksi arvellusta aivovauriosta. Tämä ei ole merkittävää. Merkittävää oli sen sijaan se, että hän olisi joutunut lopettamaan kirjoittamisen. Mutta hän sai tammikuussa 1882 "Malling-Hensenin kirjoituskoneen". Se oli ns. "kirjoituspallo". (Siihen aikaan se oli hyperhieno uutuus.) Nietzschen tyyliin tutustuneet, kuten hän itse ja hänen ystävänsä Köselitz jopa keskustelivat kirjeitse keskenään siitä miten hänen tyylinsä muuttui kirjoituspallon kanssa sähkösanomamaiseksi, tiiviiksi ja rautaiseksi. Nietzschen itsensä mielestä kirjoitusväline vaikutti syntyvän tekstin luonteeseen.
2: Terry Pratchett taas kärsi Alzheimerin taudista. Hänen motoriikkansa ja muistinsa kärsivät. Vapinan vuoksi hän olisi joutunut lopettamaan kirjoittamisen jo ennen kuolemaansa. Mutta hänellä on nauhoituslaite, jonka avulla puhe voidaan sitten avustajan avulla saada lopullisen muotoiseksi tekstiksi. Käytössä ovat laitteet nimeltä "TalkingPoint" ja "Dragon Dictate". Pratchettin mukaan tämä teki hänen kirjoittamisprosessistaan paremman. "Think about it! We are monkeys," says Prat­chett. "We talk. We like talking. We are not born to go..." He turns and makes click-clack motions, like somebody's fusty grandfather disapproving of the internet." Nähdäkseni tämä näkyy myös hänen kirjoissaan. Toki Pratchettin kirjoissa huumori on muuttunut alkutuotannon ilotulituksesta ja monen osan jonglööraamisesta kohti hienovaraisempaa ja filosofisempaa otetta. Mutta itse pidän eniten juuri  hänen sanelluista kirjoistaan.

Ehkä minussakin on sen verran terästä, että osaan, ainakin joskus, nauttia Nietzschen verevyydestä. Ehkä minäkin olen apina, osa nimittäin näkee että Pratchett on urautunut eikä tehnyt kunnollisia kirjoja "Pienten jumalien" jälkeen. Näkee, vaikka oikeasti kukaan Pratchettin "Valtion" lukenut ei saa olla samaa mieltä ilman että hänen sosiaalisessa meilessään on jotain vakavasti vammautunutta.. Samalla en voi olla miettimättä sitä, että Nietzschen kova übermench-fantasiointi johti siihen että hän kärsi eläessään mutta kuoli luonnollisen kuoleman. Pratchett taas oli eutanasian kannalla, joskaan ei siihen lopulta päätynytkään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset