Naamapalmusunnuntai (ar. de dictis cuiusdam stulti)

Tarinoita Kervo -hoodin iloisilta veikoilta

  • Menneiden sukupolvien muistomerkki
    Menneiden sukupolvien muistomerkki
  • Sirkushevoset
    Sirkushevoset
  • Sirkushevonen imitoi todellisuutta
    Sirkushevonen imitoi todellisuutta

Kerava on opettavainen paikka. Se ei ole asfalttiviidakko, jossa pätevät viidakon - tai Itä-Helsingin - lait. Sen sijaan se on rauhallinen kaupunki joka sopii erityisesti heille jotka ovat saaneet kaiken - erityisesti asuntolainan, autovelat ja lapsen - liian nuorena. Tämä liian nopea elämänkokemus tiivistää ympäristöön tarinoita joita voidaan kertoa siististi iltojen pimetessä perheen hajaantuessa erikseen kodeissaan älypuhelinten näytön kajon ääreen. Ja nämä välittävät tämänhetkisten sukupolvien elämänkokemuksen tuomaa viisautta ympärilleen. Kun tietää missä on, tietää mikä on.

Joskus näille tarinoille rakennetaan muistomerkki. Tai ne voidaan sitoa niihin. Ja näin Kerava-Kervon kaupunki infrastruktuurillaan julistaa kunniaa näille kokemuksille. Tämä vaatimaton blogaus on tästä kulttuuriin tiivistynestä viisaudesta.

Asema-aukiolla on Alpo Jaakolan pronssiveistos "Menneiden sukupolvien muistomerkki" (1985). Siinä oli alunperin päädyt avoimet,ne muurattiin umpeen kun tuota käytettiin kusiputkana. Kun teos muurattiin kiinni, lopputulos näyttää maahan vajoavalta talolta. Tai heijastaa illuminatin muotoilukieltä. Joka tapauksessa on tärkeää oppia, että jos ydintä ei suojata niin ihmiset vain ottavat ja kusevat menneiden sukupolvien muistoihin. Ja sen jälkeen kun sen suojaa, se näyttää salaliitolta.

Toisaalta Kerava on myös sirkuskaupunki. Sariolan tivoli on tärkeä osa kaupungin identiteettiä. Tätä demonstroimaan on tehty taidetta. Keravan kävelykadun länsipäätä on vuodesta 1979 lähtien koristaneet "Sirkushevoset" -teos. (Materiaalina mitä arkaaisin muovi. Tai kovasti sellaiselta näyttävä jokin muu.) Teoksen on suunnitellut Antero Poppius ja idean toteutus eli rakentaminen on Heikki Häiväojan kädenjälkeä. Siinä on muutamia hevospatsaita. Keravalaiset pitivät ideasta, sillä alun perin piti tehdä vain yksi patsas mutta lahjoituksia saatiin niin paljon, että hevosia saatiin lopulta viisi. Tässä muodossaan taideteoksen sanoma ja opetus on tärkeä. Kannattaa aina pyytää ensin rahat. Ja jos voi saada viisi yhden sijaan, niin ottaa viisi.

Mutta patsaalla on syvempi, sanotaanko eläväisempikin, opetus. Mikä ei ihmetytä. Sillä onhan Kerava-Kervo sirkuskaupunki. Yhteen noinkin keskeiseen teokseen mahtuu siis enemmänkin viisautta. Ja mitä tahansa hevosia ole nämä eivät. Sillä jos elämän ja taiteen kohdalla ei ole selvää kumpi imitoi toista, lähestyvät nämä sirkushevoset todellisuutta hyvin erityislaatuisella tavalla. Sillä aivan kuten joissain tietokonepeleissä on lisätty hevosiin ajastettua kakkimista, on Keravan sirkushevosilla aivan sama kyky. Mieli aivan häkeltyy modernin teknologian äärellä. Tämä tematiikka ei herätä opetusta. Mutta se herättää tärkeän toivorikkaan kysymyksen. Syvän ja kuplivan kysymyksen. Koskahan keravalaiset onnistuvat läpäisemään Turingin testin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset